Minä en ole huolissani mistään niin paljon kuin meidän suomalaisten yleisen sivistystason ja osaamisen heikkenemisestä sekä moraalin rappiosta. Ne kun säteilevät ihan kaikkialle ja kaikkeen.
Ilolla siteeraan Pentti Saarikoskea, joka totesi, ettei tule tehdä taidetta, jota työmies ymmärtää, vaan työmies, joka ymmärtää taidetta. Näin tapahtuu, jos demokratia toimii oikein. Tällä Saarikoski viittasi kansansivistykseen.
Koulusivistys on osa kansansivistystä, joskaan ei kaikki. Lisäksi siihen kuuluvat hyvät käytöstavat, vahvat perinteet ja suomalainen kulttuuri.
Nyt ihmetellään PISAn romahdusta vuosituhannen vaihteen jälkeen ja opetusministeriö yrittää korjata tilannetta. Kun PISA lensi, hehkutettiin ja kehuttiin itseämme maailman parhaimpana, sitten kouluamme kaupiteltiin uutenanokiana ja kuviteltiin, että tilanne säilyy muuttumattomana ajasta ikuisuuteen, kunnes romahdettiin, minkä jälkeen alettiin riidellä ja syytellä toinen toisiamme. Nyt on nimetty työryhmä (kuinka ollakaan!), joka yrittää selvittää syytä ja syyllisiä sekä keksiä keinot tilanteen kääntämiseksi. Syyllisiä katastrofiin on mahdoton löytää, sehän on päivänselvää.
Opetusneuvos Anneli Lehikoinen työryhmästä antoi haastattelun ja ehdotti valtakunnallisten tasotestien paluuta, jotta arvosanat saataisiin vastaamaan osaamista – mitä ne eivät tällä hetkellä tee. Vuosituhannen alun ja PISA-ihmeen aikojen opetusministeri Tuula Haatainen kivahti, että hän ei ainakaan ole syyllinen romahdukseen. Haatainen ehdotti, ei tietenkään mitään tasotestejä (tulee stressiä ja paha mieli) vaan vaati, että ”osaamista pitää vahvistaa.” Tämä on juuri SE poliitikkojen hellimä taso, millä kaikkea käsitellään. Täysin tyhjä ja ympäripyöreä lause. Ja kyllä, syyllisiä ovat he, jotka päätöksiä koulujen ”kehittämisestä” ovat tehneet eivätkä selvistä ennusmerkeistä huolimatta ole toimineet, minkä seurauksena romahdus on tosiasia. Kyllä riskit ja uhat tiedettiin ja tunnettiin kouluissa, mutta ei kuunneltu, kun itse tiedettiin paremmin.
Vuosituhannen vaihteessa keksittiin syy PISA-menestykseen, jota kaupiteltiin kansainvälisesti eli ylivertaiset opettajat. Sitä toitotettiin joka välissä. Voi se olla osatekijänä, mutta minä kallistun tuohon Pentti Saarikosken lausumaan kansansivistyksen voimasta. Meillä vielä minunkin aikanani suuresti arvostettiin oppineisuutta, koulutusta, tutkintoja, osaamista, ammattitaitoa läpi kansankerrosten. Läksyt piti tehdä ja kouluun mennä satoi tai paistoi. Luokalle jäätiin mikäli ei saavutettu vaadittua osaamista, mikä monen koulu-uralle oli lopulta pelastus.
Kirjoja, jos ei ostettu niin lainattiin ja myös luettiin. Radiota kuunneltiin ja pysyttiin ajan hermolla.
Vuonna 2019 PISA- tulosten yhteydessä kerrottiin, että 14% koulun päättävistä ei osaa lukea ja laskea riittävästi, mikä ei riitä jatko-opintoihin. Tuo luku on, väitän näin, jäävuoren huippu, ja iso määrä on juuri ja juuri lukemaan kykeneviä, mikä vaikeuttaa todella paljon jatkoa ja elämään muutenkin.
Paitsi että kansan osaaminen on romahtanut, miten voi ”eliittimme”, jonka pitäisi heiluttaa sivistyksen ja korkeakulttuurin lippua korkealla ja toimia mallina? Keitä siihen luetaan kuuluvaksi? Median palstoilta ja tv-ohjelmista löytyvät eturivin ajattelun airuet ja sivistyksen johtotähdet – erilaiset asiantuntijat, yliopistodosentit, kirkonhenkilöt, politiikan etujoukot. Ei naurata! Moraalista en jaksa edes kirjoittaa, etten masennu lopullisesti.
👍👏
Juurikin näin!
Hienosti taas kiteytetty👌
Kiitos Eeva👍Kummallista onkin, että lapsia on enenevässä määrin erityisopetuksessa, kohta pitää kaikkien opettajien olla erityisopettaja ja silti tuloksia ei saada aikaan. Monta asiaa on pielessä, mutta varmaan myös koulujen johtamisongelmat, opetusministeriön hienostelunhalu ja ymmärryksen puute tosielämästä sekä kotien uusavuttomuuus, joissa kasvatetaan ”vapaita” lapsia. Kun moraalia ei ole enää missään, on aika vaikea saada nuoria keskittymään oppimisen äärelle. Niin paljon on vikoja tässä yhteiskunnassa. 🥺
Haatainen luultavasti vastustaa valtakunnallisia tasotestejä, koska tietää, ettei meillä ole resursseja tehdä tuloksien edellyttämiä korjaavia toimenpiteitä. Kun testit itsessäänhän eivät nosta osaamista.
Näin maallikkona tulee mieleen, että voisiko valtakunnallisen tasotestin kevytversiona olla se, että tavalliset kokeet ovat kaikkialla samat? Nythän opet tekevät kokeensa ja voivat tehdä ne niin helpoiksi kuin haluavat.
Opet ne tietysti jatkossa arvostelisivat, mutta tuskin kukaan kehtaa muuttaa selvää nelosta kasiksi.
Tuosta meidän osaamisen hehkutuksesta sanoisin, että meitä ensin hehkuteltiin maailmalla ja sen jälkeen itse itseämme. Jos maailmalla hehkutellaan, niin otetaan siitä irti se, mikä saadaan. Mielestäni se on parempi kuin asenne, että ”ei meiltä kannata tulla mitään ostamaan, ei me mitään osata”. Mehän emme varsinaisesti kaupitelleet itseämme, vaan meitä tultiin täältä hakemaan.
Testit eivät nosta osaamista tietenkään, mutta antavat osviittaa siitä, mikä on koulun ja oppilaan taso valtakunnallisesti ja mihin pitää kiinnittää huomiota. Mä en usko, että nyt netin ja tekoälyn aikaan tällainen testi olisi vaikea toteuttaa. Tuo ehdottamasi samat kokeet kaikille olisi hyvä idea todella.
Se on totta, että Suomen PISA-menestys herätti huomiota kansainvälisesti, mutta se kihahti hattuun heti ja oltiin ”maailman parhaita”. Tehtiin väärät johtopäätökset siitä mielestäni. Minusta tästä nykytilanteesta on hyvin vaikeaa peruuttaa, vaikka haluttaisiinkin ja osattaisiin ja ymmärrettäisiin, koska kuvaan astuu aatteet, ideologiat ja politiikat. Koulua kun käytetään poliittisten pyrkimysten näyttämönä, jossa kuka mitäkin pyrkimystä lasten kautta ja avulla ajaa.
Jos tasotestit tulevat, niitä tehdään hetken, kunnes huomataan tilanteen karmeus ja testaus painetaan villaisella, ja sitten keksitään jotakin ympäripyöreää ja sekavaa…
No sama tuli mulle mieleen, että tällä kaavalla se menee.