Oikofobia lienee useimmille vieras termi. Ksenofobia, muukalaisviha, sen sijaa on tullut suunnilleen kaikille tutuksi viime vuosina mediankin kautta. Oikofobia on ksenofobian vastakohta eli tarkoittaa pelkoa, inhoa tai vihaa omaa kulttuuria kohtaan. Termin lanseerasi brittifilosofi Roger Scruton vuonna 1993 julkaisemassaan artikkelissa, jossa hän käsitteli Georg Orwellin kuvailemaa vasemmistoälymystön keskuudessa esiintyvää ”negatiivista nationalismia”.

Suomen perustuslain 20 pykälässä on säädetty, että vastuu kulttuuriperinnöstämme kuuluu kaikille. Kouluilla julkista valtaa käyttävänä instituutiona tämä velvollisuus on korostetusti.

Miksi siis sallimme kritiikittä tuhota omaa kulttuuriperintöämme, joihin kuuluu saumattomasti vaikkapa joulujuhlaperinteet, suvivirsi sekä kaikki muu kristillinen vanha perinteemme?

Viime vuosina on nähty jos jonkinmoista teatteria ja performanssia aiheen ympärillä, kun kristillisyyteen pohjaavaa kulttuuriperintöämme on urakalla mollattu ja suorastaan häväisty. Joku huoltaja keksi haastaa Hämeenlinnan kaupungin käräjille, kun oma lapsi sattui kuulemaan joululaulussa sanan Jumala. Sentään tällä kertaa henkilö ei saanut tahtoaan läpi eikä kaupunki joutunut maksamaan vaadittua 1500 euron kärsimyskorvausta.

Opetusministeri vesittää parhaillaan uskonnon opetusta muuttamalla sitä joksikin elämänkatsomusopiksi, joka ei kerro kenellekään yhtään mitään. Ministerin piiloagenda on kasvattaa kaikista kansalaisista tasa-arvoisia ja tasapäisiä samaan uskovia tai epäuskovia, mutta suurin osa ymmärtää, että se ei tule tapahtumaan.

Arkkipiispa Tapio Luoma puuhailee rasisminvastaisessa rintamassa ja osoittelee omaa kansaa rasisteiksi ja islamofoobikoiksi, mikä on käsittämätöntä häneltä. Toki hän ilmaisee asian sivistyneesti passiivissa tyyliin ”Suomessa on paljon rasismia ja islamofobiaa.” Piispantalossa ei ole ilmeisesti huomattu, että tällä viikolla julkaistiin kansainväliset tilastot rasismista ja sen mukaan Suomessa esiintyy toiseksi vähiten rasismia. Entä mikä kaikki kuuluu piispan toimenkuvaan? Onko oman kirkon asiat niin hyvin, että aikaa riittää tällaisiin rientoihin? Luulisi, että omissa lampaissa ja vuohissa on paimennettavaa yli oman tarpeen.

Säännöllisin välein tulee jostain suunnalta ehdotus ottaa englannin kieli viralliseksi kieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Nyt äänet ovat hiljenneet Trumpin kauden Atlantin kylmien tuulien myötä. Äidinkieli on ajatusten ja tunteiden kieli. Saksassa työnhakijalle ilmoitetaan, että työkieli on saksa.piste. Meillä tämänkin selkeän asian ympärillä hääritään ja pyöritään ja ollaan kuin vanhassa Kismet-mainoksessa, ettei vaan sanotuksi saada.

Kuka puolustaa kulttuuriamme ja kieltämme ellemme me itse? Sen velvoittaa perustuslakimme.