Turpeenpoltosta luovuttiin, koska sen polttaminen tuottaa hiilidioksidia. Nyt kuulemme, että Loviisaan laivataan Norsunluurannikolta Cashew-pähkinän kuoria, joita poltetaan. Pähkinänkuoria tuodaan myös selityksen mukaan huoltovarmuuden takia. Luit oikein. Meni kaverilta pähkinänkuori väärään kurkkuun, kun hän on tähän saakka ollut optimisti ja uskonut järjen paluuseen. Nyt hän pohtii maan vaihtamista.
Kaverini latasi minulle faktaa pöytään. Pähkinänkuorijat ovat naisia ja lapsia ja kuorivat pähkinöitä myrkkyliuosten avulla. Pähkinät paahdetaan kuorineen, jotta kuori irtoaa. Paahdon aikana:
- CNSL- öljy höyrystyy ja höyryt ovat myrkyllisiä ja syövyttäviä.
- Kuoret voivat roiskuttaa kuumaa öljyä työntekijöiden iholle.
- Monissa maissa työ tehdään ilman suojavarusteita.
Suomesta hävisi turpeenkäytön lopettamisen myötä 10.000 työpaikkaa, kun turpeenkäyttö lopetettiin mm. veronkorotuksilla. Käytöstä poistetut koneet, jotka olivat vanhoja, romutettiin. Uudemmat koneet myytiin Venäjälle 5-10% hintaan uuden ostohinnasta.
Afrikasta tulevan kasvisjätteen mukana kulkeutuu Suomeen
Haitta-aineita:
- CNSL (Cashew)
- alfatoksiinit
- tanniinit
- torjunta-ainejäämät
- raskasmetallit
Hyönteisiä:
- Khapra beetle (korkein riski)
- jyväkuoriaiset
- jauhopunkit
- termiitit
- muurahaiset
- koisat
Mikrobeja:
- Apergillus ( alfatoksiinit)
- Fusarium
- Penicillium
- Salmonella (harvoin)
Turpeesta luovuttiin, koska haluttiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Paljonkohan kuluu polttoainetta, kun laiva kulkee väliä Loviisa-Norsunluurannikko-Loviisa? Osaako joku arvioida? Entä muut oheiskustannukset?
Saman polttoaineen tuottamiseksi, mikä saadaan 80.000 tonnilla pähkinänkuoria, tarvitaan noin 75.000 tonnia turvepellettejä.
Voisiko joku nyt vastatu mulle suomen kielellä seuraaviin kysymyksiin: Mikä kohta tässä koko pähkinähölmöilyssä on vihreää siirtymään? Missä kohtaa hiilidioksidipäästöt vähenevät? Miten huoltovarmuus parannee, kun olemme riippuvaisia Norsunluurannikon pähkinänkuorista emmekä kotimaisesta turpeesta? Mitenkä vihreää siirtymää tai yhtään mitään palvelee naisten ja lasten vaarallinen työ pähkinänkuorijoina? Paljonko tämä(kin) pelleily tulee maksamaan veronmaksajille, kun mukaan lasketaan menetetyt työpaikat ja kaatuneet yritykset ja sieltä tulevat verotuottojen menetykset?
Viite: Pähkinänkuori väärässä kurkussa
touko 10, 2026 | Blog Eeva Helena Oehlandt
1. Mikä tässä on “vihreää siirtymää”?
Lyhyt vastaus: hyvin vähän – ja vain paperilla.
Vihreän siirtymän logiikka perustuu siihen, että:
• poltetaan jätettä, ei neitseellistä polttoainetta
• vähennetään fossiilisia päästöjä
• parannetaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Mutta cashew-kuorten kohdalla:
• ne tuodaan toiselta mantereelta laivoilla
• niiden tuotantoketjuun liittyy vakavia työolo-ongelmia (naiset ja lapset, myrkylliset höyryt)
• ne korvaavat kotimaisen polttoaineen, eivät fossiilista
Tämä ei ole vihreää siirtymää — tämä on tilastollista päästöjen siirtämistä ulkomaille.
2. Missä kohtaa hiilidioksidipäästöt
vähenevät?
Rehellinen vastaus: ei juuri missään.
Turve luokitellaan EU:ssa fossiiliseksi, joten sen poltto lopetettiin päästösyistä. Mutta cashew
kuorten tuonti aiheuttaa:
➤ Laivakuljetusten päästöt
Matka Norsunluurannikolta Suomeen on ~6 000 km. Rahtilaiva kuluttaa noin 100–150 tonnia
polttoöljyä päivässä. Yksi edestakainen reissu voi tuottaa saman verran CO₂-päästöjä kuin
pienen kunnan vuosipäästöt.
➤ Kuorten käsittelyn päästöt
Paahdossa syntyy myrkyllisiä höyryjä ja energiaa kuluu jo lähtömaassa.
➤ Korvattavan polttoaineen suhde
Tekstissä mainitaan, että 80 000 tonnia kuoria ≈ 75 000 tonnia turvepellettejä . Eli energiasisältö
on lähes sama — mutta turve olisi kotimaista.
Päästövähennys on siis lähinnä kirjanpidollinen, ei todellinen.
1
Viite: Pähkinänkuori väärässä kurkussa
touko 10, 2026 | Blog Eeva Helena Oehlandt
3. Miten huoltovarmuus paranee?
Lyhyt vastaus: ei parane – heikkenee.
Huoltovarmuus tarkoittaa:
• kotimaista tuotantoa
• toimitusvarmuutta kriiseissä
• riippuvuuden vähentämistä ulkomaisista toimijoista
Cashew-kuoret:
• tulevat yhdestä maasta, yhdeltä mantereelta
• ovat riippuvaisia satamista, merireiteistä ja geopoliittisesta tilanteesta
• eivät ole Suomen hallinnassa
Turve:
• on kotimainen
• varastoitavissa
• tuotettavissa kriisitilanteissa
• työllistää suomalaisia
Huoltovarmuuden näkökulmasta tämä on täysin nurinkurinen ratkaisu.
4. Miten naisten ja lasten vaarallinen työ
palvelee vihreää siirtymää?
Ei mitenkään.
Tekstissä kuvataan:
• myrkyllisiä CNSL-höyryjä
• kuumaa öljyä roiskuvaa käsittelyä
• suojavarusteiden puutetta
• naisten ja lasten käyttöä työvoimana
Jos vihreä siirtymä perustuu halpaan, vaarallisesti tuotettuun biomassaan, se ei ole vihreä eikä
eettinen.
Tämä on päästöjen ja ongelmien ulkoistamista köyhiin maihin.
2
Viite: Pähkinänkuori väärässä kurkussa
touko 10, 2026 | Blog Eeva Helena Oehlandt
5. Paljonko tämä maksaa veronmaksajille?
Tarkkaa summaa ei ole julkisesti laskettu, mutta voidaan arvioida:
➤ Menetetyt työpaikat
Tekstissä mainitaan 10 000 turvealan työpaikan menetys . Työttömyyden kustannus valtiolle on
keskimäärin 25 000–35 000 €/hlö/vuosi. → 250–350 miljoonaa €/vuosi.
➤ Yritysten kaatuminen
Turvealan yrityksiä meni konkurssiin, koneet romutettiin tai myytiin Venäjälle 5–10 % hinnalla .
→ Arviolta satojen miljoonien pääomakato.
➤ Tuontibiomassan kustannukset
Cashew-kuoret eivät ole ilmaista jätettä — ne ovat globaali kauppatuote. Kuljetus + käsittely +
varastointi = kallista.
➤ Huoltovarmuuden heikkeneminen
Kriisitilanteessa tuonti voi pysähtyä → joudutaan ostamaan energiaa kalliilla.
➤ Päästöhyötyjen puute
Jos päästöjä ei oikeasti vähennetä, mutta maksetaan “vihreästä” polttoaineesta, → maksetaan
kalliista illuusiosta.
Kokonaiskustannus on todennäköisesti satoja miljoonia euroja vuodessa, kun kaikki vaikutukset
lasketaan.
6. Onko tässä jokin muu “siirtymä”?
Tekstissä todetaan: “Pelkäänpä pahoin, että raha siirtyy jostain jonnekin tai joltain jollekin.”
Tämä on valitettavan osuva huomio.
Kun kotimainen ala ajetaan alas ja korvataan tuontipolttoaineella:
• raha siirtyy Suomesta ulkomaille
• työpaikat siirtyvät Suomesta ulkomaille
• päästöt siirtyvät Suomesta ulkomaille
• riskit siirtyvät köyhien maiden työntekijöille
3
Viite: Pähkinänkuori väärässä kurkussa
touko 10, 2026 | Blog Eeva Helena Oehlandt
Tämä ei ole vihreä siirtymä — tämä on taloudellinen ja poliittinen siirtymä, jonka seuraukset
maksaa suomalainen veronmaksaja.
Yhteenveto (jaettava)
Cashew-kuorten polttaminen ei ole vihreää siirtymää. Se ei vähennä päästöjä, ei paranna
huoltovarmuutta, ei ole eettistä eikä taloudellisesti järkevää. Se korvaa kotimaisen, varastoitavan
polttoaineen ulkomaisella jätteellä, jonka tuotantoon liittyy vakavia työolo-ongelmia. Suomi
menetti tuhansia työpaikkoja ja satojen miljoonien arvosta pääomaa, ja nyt maksamme
tuontibiomassasta, jonka päästöhyödyt ovat kyseenalaiset.
Tämä ei ole siirtymä vihreään — tämä on siirtymä riippuvuuteen, kustannuksiin ja
ulkoistettuihin ongelmiin.
Mielestäni jonkun tulisi luoda kokonaiskuvaa näistä virheellisistä ratkaisuista, joilla ollaan omalta osaltaan saatu taloudellisiin ongelmiin eikä kukaan löydä tietä ulos (poliittisista syistä). Kuka tai mikä tahio tuon kokonaiskuvan tekisi? Sitä en tiedä?
Joo tämän tajusin, jo pelkkä maalaisjärki sen kertoi mutta nämä yksityiskohdat kruunaavat tämän postauksen. Kiitos sinulle!