Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut vuoteen 2045 ulottuvan vision koulutuksesta. On kuulemma uuden vision valmisteluvaiheessa laajasti osallistettu asiantuntijoita ja kansalaisia. En ole asiasta nähnyt tähän mennessä missään mitään.

Helsingin Sanomat kauhisteli pääkirjoituksessaan visiota, mikä on ennenkuulumatonta, koska yleensä lehti on kaikkea valtiojohdon suoltamaa tavaraa silittänyt kiltisti myötäkarvaan ja selitellyt mustaa valkoiseksi.

En yllättynyt tästäkään visiovirityksestä. Nimittäin on jo tullut maantavaksi, että jos poliitikot onnistuvat sössimään jonkun toimivan homman täysin pieleen, niin sen sijaan, että virhe myönnettäisiin ja alettaisiin täsmäkorjaukset, noustaankin paria astetta ylemmäs korkeuksiin ja lisätään kierroksia. Tässä tapauksessa sen sijaan, että nöyrinä tunnustettaisiin epäonnistuminen, joita paitsi Pisa- tulokset myös luku- ja laskutaidottomien määrät heijastavat, keksitäänkin syyttää yksilöllisyyttä kaiken pahan tuojana ja ratkaista tätä itsekeksittyä ongelmaa. Kas näin visiossa:

”Muiden kannalta oman edun tavoittelu ei tuota tasapainoa, joka tukisi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää elämää. Yhteisöt ja yhteiskunnat eivät toimi, elleivät ihmiset ole valmiita toimimaan toistensa hyväksi.”

Koulutuksen päämääränä on vision mukaan osaavan, oppivan ja pätevän luku- ja laskutaitoisen kansalaisen sijaan kasvattaa vastuullisia, yhteisöllisiä ja aktiivisia ihmisiä, jotka pyrkivät muuttamaan maailmaa. Siis kaikesta päätellen jonkinlaisia aktivisteja.

”Peruskoulun tehtäväksi nousee entistä selvemmin rakentaa nuorille jaettua kyvykkyyttä maailman muuttamiseen”, intoilee visio ja minulta loksahti suu auki.

Allekirjoittanut ihmettelee, kuka ja millä mandaatilla määrittelisi ne ”uudet, paremmat yhteisölliset arvot” tässä maassa, joiden avulla nämä yhteisölliset aktivistit taiotaan? Pelkäänpä, että valtio itse muodossa tai toisessa. Entä kuka niiden toteutumista valvoo ja miten?

Jopa kaiken propagandan yleensä tuoreeltaan nielevä Hesari kakistelee ja toteaa aiheellisesti, että demokratia kuuluu historiallisesti ja kulttuurisesti samaan pakettiin kuin visiossa ongelmana nähty ”yksilökeskeinen tulkinta arvoista ja onnellisuudesta.”

Vastuuta ainakin ollaan lykkäämässä kaikkien yllätykseksi koululaisille, joiden on opeteltava muuttamaan maailmaa nieltyään kouluvuosina ensin nämä uudet paremmat arvot, mikä visiossa tulkataan seuraavasti: ”Koulujen suunnitelmallisesti johtama kasvatuskumppanuus kotien kanssa vahvistaa koulun mahdollisuutta toteuttaa pedagogista tehtäväänsä”.

Elikkä kodit ovat apulaisia, kun kansalaista kasvatetaan koulujen avulla orwellilaisittain paremmiksi ja vastuullisemmiksi ihmisiksi. Visiosta ei käy selville, mitä tapahtuu heille, joita tähän uusproganda ei kiinnosta, ja jotka haluavat tästä huolimatta elää omien ideaaliensa mukaan luottaen omaan ymmärrykseensä? Pelkään pahoin, että tiedän. Heitä odottaa joku ojennusleiri jossain vähän syrjemmässä.

Malli on kuin suoraan Kremlistä, Pekingistä tai Pohjois-Koreasta. Valtio visioi ja aikoo toteuttaa paremman ihmisyyden toivossa omaa ideologiaansa määrittelemällä arvot ja totuudet, joihin kansalaisen on syytä ripustautua tai muuten käy huonosti.

On aikoihin eletty!